lauantai 27. elokuuta 2016

Aupairiksi Australiaan & Lähtö

Oon nyt viettänyt muutamaa päivää vajaan kuukauden täällä pallon toisella puolella, joten ajattelin kirjoittaa vähän siitä miten tänne päädyttiin.

Mistä kaikki alkoi?

Syksyllä 2013 kun aloitin opiskelemaan vaatetusalan artesaaniksi päätin, että kun mulla on (viimein) perustutkinto taskussa 2016 keväällä lähden sen jälkeen reissaamaan. Ajatuksena oli silloin mahdollisesti reppureissu Intiaan, tai jotain sinnepäin. Aloin silloin säästämään rahaa lähtöä varten.

Kesällä 2015 päätin että haluan Australiaan reppureissaamaan. Kun koitti vuosi 2016 tajusin, ettei mun säästöt tuu ikinä riittämään kun maksimissaan parin kk elämiseen Australiassa, kaikkien pakollisten hankintojen + viisumin ja lentojen jälkeen. Niimpä päähän putkahti ajatus, jota olin jo joskus vuosia sitten harkinnut paljonkin ; Mitäpä jos sitä repäisisi ja lähtisin aupairiksi?

Pallottelin ajatusta muutaman kuukauden, puhuin läheisten kanssa paljon ja vihdoin kauniina kevätpäivänä huhtikuun alussa istuin rakkaan ystäväni kommuunissa parvekkeella Metsälässä ja tein päätöksen. Samana iltapäivänä teimme ystäväni kanssa mulle profiilin Aupairwold sivustolle.


Perheen löytäminen

Tein mun 4 koulunäyttöä niihin aikoihin kun olin luonut profiilin, joten en etsinyt perhettä itse yhtään. Sain joitain yhteydenottoja, ja joidenkin perheiden kanssa viestiteltiin & skypeteltiin, mutta sitä oikeaa ei vielä löytynyt. Heti valmistumiseni jälkeen kesäkuussa sain 3 yhteydenottoa hyvin lyhyessä ajassa, joista sitten yksi oli tämä perhe missä nyt olen. Tällä perheellä oli ennestään Suomalainen aupair Sonja jonka kanssa sähköpostiteltiin ja myöhemmin juteltiin facebookissa paljon, ja joka piti mulle perehdytysviikon kun saavuin, mikä oli aivan huippua! Skypetin perheen isän Davidin kanssa kerran, ja silloin näin myös nuoremman lapsen, Charlien 4v. Vanhempi lapsi Oliver 6v oli piilossa :D Vaihdettiin jonkun verran myös viestejä, mutta suurimman osan kaikesta puhuin Sonjan kanssa. Tosi suuri plussa tässä perheessä oli itselleni se, että molemmat lapset ovat poikia ja sen ikäisiä mistä mulla oli vähän kokemustakin, sijainti on parempi kuin huikea (Port Melbourne) ja tosiaan isoin plussa oli Sonja joka auttoi mua enemmän kaiken kanssa kun olisin osannut edes toivoa!


Lähtövalmistelut

Sain tietää kuukautta ennen lähtöä että tämä perhe haluaa juuri mut ja tottakai olin ihan liekeissä kun luin sen viestin, Samana päivänä pistin viisumihakemuksen eteenpäin, ja hyväksytty viisumi tipahtikin spostiin tunnin jälkeen lähettämisestä. Tosin olin vähän tyhmä ja tajusin sen vasta seuraavana aamuna koska se oli PDF;nä siinä spostissa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Meni pari päivää kun etsin mahdollisimman edullisia lentoja jotka ei kuitenkaan kestäisi 30h. Lopulta löysin vähän vajaa 23h kestävän lennon Helsinki - Singapore - Melbourne. Lento lähti lauantai-iltana 23.45 ja oli paikallista aikaa perillä  06.25 maanantai-aamuna.

Näiden pakollisten jälkeen aloin hoitaan paperiasioita, vein rinkan suutarille, otin pari kertaa kirpputoripöydän, myin tavaraa netissä, ostin pakollisia asiota, siivosin, kudoin pojille sukat, näin mahdollisimman paljon ystäviä ja perhettä, kävin kampaajalla, yritin nauttia kaikesta ja joogasin paljon! 2-3 viikkoa ennen lähtöä vaatetusalan artesaani ystäväni Hanna tuli meille vinkkupullon kanssa ja alettiin raivaamaan mun vaatekaappia ; mitä lähtisi mukaan ja mitä ei?

No krapulahan siitä tuli, mutta oli sen arvoistakin <3

Viikkoa ennen lähtöä Nina tuli meille useammaksi päiväksi, ja käytiin kaikki vaatteet ja tavarat vielä uudestaan läpi. Vaatteista karsiintui pois melkein puolet, tavoite kun oli lähteä mahdollisimman kevyesti. Vaatteet vei mun n. 50l rinkasta tilaa vajaa puolet. Kosmetiikkaa pakkasin mukaan paljon, koska sitä mulla oli jo valmiiksi enkä halunnut tuhlata rahaa täällä ostamalla jotain mitä mulla jo on. Loppujenlopuksi mun rinkka oli aivan täynnä, tuliaiset ja kosmetiikka vei siitä sitten sen yli puolet.


Viimeinen viikko ja lähtöpäivä

Lähdettiin Eeron kanssa mun viimeisellä Suomiviikolla vielä Viroon. Oltiin siellä 3 yötä (su-ke) viettämässä vähän laatuaikaa ennen mun lähtöä.  Torstaina käytiin Turussa hoitamassa asioita, ja perjantaina sitten olikin ihan helvetillinen kiire. Mulla oli aamulla kampaaja 9, sen jälkeen menin pankkiin, kävin lävistäjällä vaihtamassa korut, vaihdoin vähän euroja aussidollareiksi ja singapore dollareiksi, menin mummulle kutomaan sukkia ja syömään ja nauttimaan yhteisestä ajasta, kävin ostamassa tuliaisia, näin mun ystävän vielä kevyen illallisen merkeissä ja tän jälkeen olin aivan poikki kun pääsin kotiin ; rinkka pakkaamatta (tavarat oli kyllä katottuna valmiiksi hyllylle mutta en halunnut pakata niitä etukäteen ettei ala haisemaan tunkkaiselta), Menin kuitenkin suoraan sänkyyn kun olin niin poikki.

Sitten se alkoi ; Tuli yhtäkkiä tosi huono olo ja oksensin muutaman kerran. En saanut yöllä nukuttua ollenkaan, mulla oli kuumetta ja olo oli kaamea. Lauantaina olin kuin haamu, en pystynyt syömään paljon mitään, edelleen oli kuumetta ja olo oli tosi paska. Osa tuliaisista oli vielä ostamatta ja reseptilääkkeet hakematta. Niimpä raahauduin vielä hoitamaan ne ja pakkasin mun kamat toivoen parasta et kaikki on mukana. Sisko ja mutsi tuli vielä käymään meillä ennen mun lähtöä, mutta olin tosiaan aika kuutamolla kun olin niin väsynyt ja huonovointinen. Oltiin sovittu että saan kyydin lentokentälle mikä oli kyllä ihan mahtava asia, saattojoukkoina mulla olivat faija, Mirjuli ja Eero :)

Lento

Olin lentokentällä hyvissä ajoin, istuskelin ja haahuilin siellä. Kun pääsin koneeseen olin erittäin onnellinen että olin ostanut paikan lentokoneesta etukäteen. Mun vieressä istui vanha aussipappa, ja penkit oli keskellä konetta, jalkatilaa oli helvetisti mikä tuli mulle täytenä yllätyksenä koska en ostanut mitään spesiaalipaikkaa, ja tosiaan siinä oli vaan kaksi penkkiä joten sekä mulla että aussipapalla oli käytäväpaikka ; ei tarvinnut nousta toisen takia koskaan eikä itse pomppia kenenkään yli = parasta ikinä!!

Lento lähti, saatiin safkat ja fiilikset oli vaan ettei voi uskoa todeksi ja väsyttää ihan sikana. Saatiin safkat, söin vähän ja syömisen jälkeen nukahdinkin heti ja nukuin aamuun asti melkein putkeen. Saatiin aamupala aamulla, taas söin vaan vähän ja sit jo pian laskeuduttiinkin Singaporeen. Mulla oli 5h vaihto mikä oli ihan passeli. Olo alkoi olla jo parempi, väsynyt tosin edelleen.

Vaihtoaika meni tosi nopeasti, ja sen jälkeen hyppäsin koneeseen. Mulla oli käytäväpaikka ja vieressä kaksi Kiinalaista - äiti ja tytär, joista kumpikaan ei puhunut sanaakaan englantia. En nukkunut lennolla paljon mitään ja tuntui että lento kestää sata vuotta. Tässä vaiheessa aloin jo olemaan aika ihmeissäni koko lähdöstä ja väsymyksestä ja mietin et mitähän mahtaa olla luvassa.

Perillä

Pääsin kaikkien tullien ja viisumijuttujen läpi suht sutjakasti, ja sain rinkkanikin nopeasti. Kun pääsin kentältä ulos meinas iskeä paniikki, koska en heti nähnyt host isää Davidia jonka piti olla mua vastassa. Hyvin pian kuulin kuitenkin kun joku kutsu mua nimeltä ja se helpotuksen aalto oli kyllä aivan sanoinkuvaamaton! Ajeltiin kotiin ja tapasinkin heti pojat ja Sonjan. Perheen äidin Kimin tapasin vasta seuraavana päivänä. Jetlag oli aivan jäätävä mutta siitä ja muusta lisää seuraavalla kerralla.


Cheers,
Sini

1 kommentti: